Tänään minulla oli ilo osallistua kaupunkimme kehitysjohtaja Soile Kuitusen "emännöimään" käyttäjälähtöisyys-työpajaan. Tulin tuon tilaisuuden jälkeen entistä vakuuttuneemmaksi käyttäjälähtöisten toimintatapojen mahdollisuudesta kuntakentässä. Olen puhunut tästä aikaisemminkin.
Miten ohjaamme asukkaita yhteisen hyvän tekemiseen. Miten saamme yhteisöllistä toimintakulttuuria juurrutettua toimintoihin? Siihen tarvitaan yhteistä tahtoa ja asennetta yhteiseksi hyväksi toimimiseksi.
Käyttäjälähtöisyys on Mikkelin menestystekijä. Se tarkoittaa sitä, että kaikessa toiminnassamme ja palveluissa mukaanotamme kaupunkimme asukkaat, joita asia koskee. Käyttäjälähtöisyydessä on seuraavia elementtejä: Täytyy antautua ja rohkaistua toimintatavalle (välillä asiakkailta tulee negatiivistakin palautetta), kohdata aidosti otollisissa tilanteissa asiakkaat ja yhdessä heidän kanssaan luoda näkemyksiä ja kokonaisuuksia (tämä vaatii kunnioitusta, uskoa, joustoa), merkityksellistä asiakkaalle on päästä vaikuttamaan , jolloin samalla sitoudutaan toimintaan.
Erityisesti tulee korostaa, että palveluja kehitetään käyttäjien omia kokemuksia hyödyntäen. Asiakas on mukana palvelujen kuluttamisessa tasa-arvoisena osallistujana. Käyttäjät kokevat, kertovat, innovoivat, kehittävät yhdessä ja käyttävät. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mietitään palvelujen muotoja ja pohditaan koko ajan miksi tämä tai tämä asia tehdään näin? Käyttäjälähtöisyys on kokemusten johtamista.
Miten saamme tämän käyttäjälähtöisyys-asenteen toimintoihimme? Mielestäni se on ratkaisun avain hillitä aina kasvavaa ja rahaa vaativaa kuntakenttää!!!
Jaana
