Hyvää Palmusunnuntaita!
Odotan virpojia......
Ihanaa, kun aurinko paistaa. Hyvää Pääsiäisen aikaa!
Eilen piipahdin Kenkäveron pääsiäsitapahtumassa ja en voi muuta kuin ihailla sitä kauneutta, mitä Kenkävero pystyy luomaan. Sain myös hyviä ideoita koulutyöhöni.
Tällä viikolla olen kovasti pohtinut sitä, miten ihmiset hoitavat/tekevät työnsä. Mietin, että on suuri ero tehdä työtä sydämestä kuin tehdä sitä leipätyönä pakosta ja vain siitä syystä, että saa rahaa. Erityisesti minua harmittaa, mikäli tuo jälkimmäinen intressi on lasten kanssa työtä tekevillä. Millä tavoin tuollainen toiminta näkyy pienten lasten kasvatuksessa, oppimisessa ja kehittymisessä. Lapsia ja nuoria tulisi kohdella niinkuin ajattelisi heidän olevan omia lapsia ja niinkuin toivoisi omia lapsiaan kohdeltavan. Tämä on minulle se asia, jonka olen joka hetki pitänyt mielessäni opetus/kasvatustyössäni. Ja eipä tuo kaukaa ollut haettu, sillä Tuomakseni on ollut samassa koulussa kanssani kuusi vuotta. Syksyllä hän siirtyy yläkouluun ja on siitä iloinen. Hän on myös aika osuvasti kommentoinut silloin tällöin koulutyötä oppilaan näkökulmasta ja opettanut minua huomioimaan tiettyjä asioita eri tavoin. Mielenkiintoista on ollut huomata, kuinka minun omasta lapsuudestani/kouluajoiltani toteutan tiettyjä asioita. Ne eivät ehkä olekaan enää in??? Toinen asia työnteossa on vastuun kantaminen ja asioiden loppuunasti vieminen. Monesti ei jakseta/viitsitä viedä tehtävää loppuun saakka tai ei huolehdita, että asia tulee hoidetuksi vaan ajatellaan, että ehkä joku toinen hoitaa sen tai kyllä se esimies hoitaa tämänkin loppuun. Tämä tuo paineita muille työyhteisön jäsenille. No tulipas nyt purnattua!
Jaana
