Haluan kritisoida nyt jälleen päätöksentekokulttuuriamme. Seudullinen opetuspalvelukeskus -asia vietiin päätöksenteossa sellaista vauhtia läpi, että ihan hengästyttää. Koko kouluväki, jota asia koskettaa ei ole päässyt keskustelemaan asiasta. Nyt haluan tietää ne lisä/erillisresurssit, mitä esittelijä opetuslautakunnassa oli esittänyt, mitä ne ovat ja mistä ne otetaan? Seudullinen yhteistyö on tärkeää, mutta tarvitaanko siihen erillinen opetuspalvelukeskus tilaaja-tuottaja -mallilla? Mitä tästä hyötyy mikkeliläinen lapsi/nuori?Keskeisiksi kysymyksiksi nousevat myös peruspalvelujen hinnoittelu, mitä ne maksavat, kuka tilaa jne. Mielestäni meille olisi tässä vaiheessa riittänyt eri hankkeiden kautta tehtävä yhteistyö eri seutukuntien kanssa ja olisi rauhassa perehdytty tuohon opetuspalvelukeskus -asiaan eri osapuolia huomioiden. Myöskin mahdolliset kuntaliitosneuvottelut tuovat oman lisänsä. Lisäksi meillä Mikkelissä on nyt niin monta rautaa opetuspuolella tulessa, että niidenkin vieminen eteenpäin vaatii huolellista keskittymistä ja voimavaroja.
Eräs hyvä esimerkki hanketyöskentelystä on KELPO-hanke, jossa olen mukana. KELPO-hanke on erityisopetuksenstrategiahanke, jossa tarkoituksena on tuoda strategia kuntiin osaksi perusopetusta ja työstää sitä myös seudullisesti.Kaksi päivää olimme Joensuussa hankkeen tiimoilta yhdessä Itä-Suomalaisten kuntien koulujen kanssa pohtimassa hankkeen tavoitteita, toimintoja jne.
Palataan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti