Pääsin jälleen osallistumaan vanhusneuvoston kokoukseen, joka tällä kertaa oli Päiväkeskus Sinipirtissä. On aikamoinen kontrasti siirtyä lastenmaailmasta ikäihmisten maailmaan, mutta sepä tuokin uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia pohtia laajempia kokonaisuuksia.
Kokouksessa esiteltiin ikäneuvolan nykytilannetta ja Kaste-hanketta. Ikäneuvola, jonka uusi nimi tulee olemaan Seniorisentteri tulee Kiiskinmäen entisen apteekin tiloihin. Seniorisentteri on yli 65-vuotiaille tarkoitettu palvelupiste, jonka toimintaa kehitellään. Seniorisentterissä toimii kaksi sairaanhoitajaa tällä hetkellä. Ajatuksena on terveyspainotteisuus, myönteisyys, voimaannuttava ja ennaltaehkäisevä työ. Tarkoituskena on kartoittaa ne ikääntyvät, jotka eivät ole säännöllisen sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä ja tukea heidän selviytymistään ja hyvinvointiaan kotona. Tavoitteena on, että ikääntyvä tuntee olonsa turvalliseksi kotona ja että hänellä on tietoa siitä, mistä apua tarvittaessa saa. Seniorisentterin toimintamuotoja tulee olemaan nyt alkuvaiheessa 80 vuotta täyttäneille tarjotaan mahdollisuutta kotikäyntiin, jossa yhdessä sairaanhoitajan kanssa ikäihminen voi pohtia palvelun tarvetta, palveluista tiedottamista ja kotona asumisen tukimuotoja. Lisäksi Sentterin alaisuudessa aloitellaan omaishoitajien terveyskartoituksia, päivitetään ikäihmisten palveluopas, joka löytyy Mikkeli.fi -sivustolta. Myös ystäväpiiri-toiminta on käynnistymässä. Mielestäni tämä on aivan erinomaista ennaltaehkäisevää toimintaa ja arvostan kovasti sitä, että näitä erilaisia ikäihmisten toimintamuotoja kehitellään, sillä kymmenen kahdenkymmenen vuoden päästä meillä on suuri vanhusväestö.
Vanhus-Kaste-hanke kehittelee myös erilaisia toimintamuotoja. Hankkeen tavoitteena on osallisuuden lisääminen, syrjäytymisen vähentäminen, hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen, palvelujen laadun, saatavuuden ja vaikuttavuuden paraneminen. Hankkeessa on 62 kuntaa ja hankeraahaa vajaa miljoona euroa. Hankkeen keskeisenä toimintana on pyrkiä hallitusti vähentämään laitoshoitoa ja tukemaan kotiasumista. Myös muita asumismuotoja, kuten pienryhmäkotiasumista ja perhehoito sekä palvelukotiasumista kehitellään eteenpäin. Etelä-Savossa laitoshoitoa saavia on 6-8% ja tavoitteena olisi saada 2-3%. Etelä-Savossa yli 75-vuotiaista 88% asuu kotona ja tavoitte olsii 91-92%. Tässäpä haastetta hankkeelle. Mielestäni liian nopea aikatalu ei sovi tähän laitoshoidon purkamiseen, varsinkin jos toiminta - ja tukimuotoja ei ole mietitty loppuun saakka. Pankarannan laitoshoidon purkaminen on nyt tästä yksi esimerkki. Lisäksi tulee muistaa, että laitoshoitoa tullaan aina tarvitsemaan. Merkittävintä tässä on nyt se, että hanke ja ikäihmistyössä olevat kartoittavat yhteistyössä konkreettisesti kokonaisuuden Mikkelin ikäihmisten tilanteesta ja heidän tarpeistaan ja näin varmaan ollaan tekemässäkin tai jo osakseen tehty. Kotona asumisen tuki vaihtelee varmasti ja se tuleekin räätälöidä jokaiselle henkilökohaisesti ja tarkistella sitä usein. Tärkeää olisi myös huomioida kuntouttava näkökulma ja näissä tiimeissä tulisi olla myös fysioterapeutin ammattitaito ja näkemys sekä ohjaus. Nyt jälleen tiedottamisella on suuri merkitys.
Itselleni virisi monta ajatusta tuon kokouksen aikana esim. Ihastjärven koulun suunnittelussa olemme jo ideoineet ikäihmisten näkökulman, mutta vielä sen työstäminen eteenpäin on erittäin mielenkiintoista ja KASTe-hankevetäjäkin innostui asiasta. Miten koulu voisi toimia kylällä koko kylän toimintakeskuksena ja tarjota näin monia mahdollisuuksia ja toimintojen järkevöittämistä kokonaisuuden huomioiden, joka usein on myös taloudellistakin.
Jaana
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti