MainioSote-ilta Otavassa

Mainio Sote – teemailta
ProMikkeli kuntalaisliikkeen järjestämä tilaisuus

Mainiosoten esittely

Illassa täällä Otavan opistolla on noin 80 asiasta kiinnostunutta. Kaupunginvaltuutettuja paikalla noin kymmenen.
Tämä on yksi vaikeimmista kysymyksistä, mikä Mikkelillä tulee seutukuntien kanssa olemaan. Iso kysymys on se, että julkinen hallinto on vähitellen tulossa risteyskohtaan. Vanhanaikainen julkinen sektori on tulossa tiensä päähän ja nyt onkin kysymys, mitä se sitten. Liikelaitostaminen on yksi tapa lähteä tehostamaan toimintaa, mutta onko se myös inhimillistä. Sopiiko liikelaitosmalli ihan kaikkeen? Työterveyshuolto sopii, mutta voiko sosiaalitoimi olla liiketoimintaa?
Maria Närhinen:
Minkä takia ollaan asiassa liikkeellä. Se on laki. On säädetty paras puitelaki, joka sanoo, että perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvä sosiaalitoimi tulee järjestää 20000 asukkaan väestöpohjalla. Joko kuntaliitoksin tai yhteistoiminta-aluein eli isäntäkuntamallilla tai kuntayhtymän turvin. Mikkelin seutu on yksi kokonaisuus ja laki antaa osviittaa, että seudullisesti palvelut järjestetään.

Tavoitteena
Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen panostaminen
Palvelujen tasapuolisen saatavuuden varmistaminen
lähipalvelujen turvaaminen
tasapainoinen palvelurakenne
Sujuvien palveluketjujen aikaansaaminen
Henkilöstön saatavuuden ja osaamisen varmistaminen
Kustannusten hallinnan edistäminen

Miten hankkeessa edetään:
Hanke käynnistyi kesäkuussa 2009. Ohjausryhmä, jossa on mukana luottamushenkilöitä ja sosiaali- ja terveystoimen johtavia viranhaltijoita. Nyt MainioSote kuntakierroksella lausunnolla.

Kuntien järjestämisvastuu tulee yhteiselle lautakunnalle, jossa on jäseninä luottamushenkilöitä eri kunnista. Tuotanto (lääkäripalvelut, sosiaalityö, lastensuojelu) tehdään liikelaitoksessa. Tämä ei ole yksityistämishanke.

Mikä on peruskunnan tehtävä?
Tässä mallissa järjestämisvastuu siirretään seudulliselle lautakunnalle. Kunnan rooli on se, että se neuvottelee yhteisen lautakunnan ja viranhaltijoiden, paljonko heillä on rahaa ja minkä tasoista palvelua kunta tarvitsee. Perustaso pitää koko seudulla olla. Ihmiset, jotka ovat töissä he ovat liikelaitoksen työntekijöitä ja ovat siten seudullisia työntekijöitä.. Kunnan rooli on arvioida ja tehdä sopimuksia. Tämä vaatii paljon neuvotteluja kuntien kanssa.

Kysyn: Onko niin, että hallintohenkilöstö lisääntyy ja miten voimme taata ammattitaitoisen asiantuntemuksen katkeamattomuuden? Mielestäni tavoite tulisi olla mahdollisimman suoraviivainen.

Mikkelin kaupunki ei halua kuntayhtymää, koska kuntayhtymä on vanhanaikainen. Kuntayhtymä malli. Isäntäkuntamallissa kaikki työntekijät siirtyisivät Mikkelin kaupungin työntekijöiksi ja sitten otetaan vain luottamushenkilöitä mukaan eri kunnista lautakuntaan.

Mielestäni keskeisiä kysymyksiä, joita asiassa kritisoin ovat seuraavat:
Miksi hanketyöryhmä tuo vain yhden mallin kuntien arvioitavaksi?
Onko ja miten riittävästi huomioitu kuntalaisen käytännön tarvetta palveluille ja miten ne on ajateltu konkreettisesti järjestää esim. matkat. Miten erityispalvelut saadaan tasavertaisesti eri kuntien käyttöön?
Haluan edelleen korostaa sitä, että vaikka lehdistö on jo tuonut vahvasti esille tämän mallin ja suurin piirtein niin, että tämä on jo hyväksytty. MITÄÄN PÄÄTÖKSIÄ EI OLE TEHTY! Tämä tulee muistaa ja vaikka poliittisten puolueiden ryhmäpuheenjohtajat ovat lausuneet, mitä mikin, asioista ei ole keskusteltu riittävästi luottamushenkilöiden kesken eikä ryhmissä. Myöskin tämänlainen ilta kuin täällä nyt on erittäin merkittävää toimintaa ja kuntalaisia mukaanottavaa toimintaa, jota on syytä jatkuvasti tehdä. Harmi, että valtuutettuja on näin vähän paikalla. Aktiivisia kuntalaisilla on erittäin hyviä puheenvuoroja! Hyvä! Kokonaisuudessaan mielenkiintoinen ilta!
Yst.terv. Jaana