Harmittaa-mikä kaupunkimme päätöksenteossa ja valmistelussa mättää taas. Mitä tapahtui nyt Raviradantien kouluhankkeessa? Konsultti teki selvityksensä kalliilla hinnalla ja tässä ollaan. Miksi emme luota tai käytä sitä kentänosaamista, mitä meillä on? Onko helpompi kätkeytyä konsulttien taakse? Kaupunkimme johtavilla virkamiehillä tulee olla stragiamme pohjainen näkemys ja uskallus viedä asioita yhdessä käyttäjälähtöisesti eteenpäin.Kaupunkimme johtamisen toimintakulttuuri kaipaa todella ravistelua! Jo nyt on huomattavissa, että strategiamme on jäämässä eräiden johtavien viranhaltijoiden toiminnassa pelkiksi korulauseiksi esim. maaseutukaupunki Mikkelin osalta. Mielestäni valtuutettujen on otettava napakampi ote ylempien virkamiesten toiminnan ohjaamisessa. Lisäksi ihmettelen, että johtavilla viranhaltijoilla on lukuisia muita tehtäviä varsinaisen päätoimensa ohella. Ovatko toimialajohtajamme vieraantuneet käytännön kenttätyöstä?Voidaankin kysyä, miksi valmistelu ontuu? No nämä olivat nyt minun mielipiteitäni ja ajatuksiani ja purpatusta näin perjantai-iltana!
Positiivisia uutisia on tulossa nuorten työllistymisen ja sijoittumisen ennaltaehkäisyyn. Hyvä kaupunkimme puheenjohtajisto!
Hyvää viikonloppua ja toivotaan huomisaamun jääkiekkopeliin Suomelle voittoa!
Jaana
2 kommenttia:
Hei, Jaana
olet aivan oikeassa siinä, että kuntalaisten verorahoja laitetaan surutta konsulttiselvityksiin, kun niiden taakse on helppo piiloutua. Lisäksi vaaditaan selvitystä selvityksen perään, vaikka toimintaa pitäisi ohjailla Mikkelin kaupungin strategia. Miksi strategia tehdään, jos sitäkään ei ole tarkoitus noudattaa. Yritysmaailmassa henkilöt, jotka eivät toimi yhtiön stategian mukaisesti, joutuvat jättämään tehtävänsä.
Mielenkiinnolla luin Mikkelin kaupungin, maalaiskunnan ja Anttolan kunnan yhdistysmissopimusta vuodelta 2001. Sopimuksen kohdassa 5. palvelujen järjestäminen luvataan, että palvelujen järjestämisessä otetaan erityisesti huomioon laajan harvaan asutun maaseudun tarpeet, mutta miten on käynyt... lähes kaikki palvelut ovat hävinneet ja viimeistkin kyläkoulut yritetään lakkauttaa. Kohdassa 5.1 on jopa mainittu, että nykyisten ala-asteiden koulujen säilyminen haja-asutusalueella taataan niin kauan kuin koulussa on 14 oppilasta. Esikouluoppilaat otetaan laskennassa huomioon siltä osin kuin he ovat peruskoulun valtionosuuksien piirissä. Teot ovat olleet aivan päinvastaisia.
Kaiken tämän jälkeen ihmetellään vielä, että miksi kuntalaisilla ei ole luottamusta päättäjiin. Jos millään sopimuksillakaan ei ole mitään arvoa ja kuntien yhdistymisvaiheessa luvataan jotain jota ei ole tarkoituskaan toteuttaa, niin mistä se luottamus pitäisi tulla....
Terveisin eräs haja-asutusalueella asuva.
Täysin samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa!
Terveisin toinen haja-asutuslaueella asuva.
Lähetä kommentti