Monia mukavia ja mielenkiintoisia asioita on tapahtunut viime aikoina. Ensinnäkin lomani on ollut erittäin rentouttava. Olin lautakuntaristeilyllä, jossa perehdyimme kunnalliseen päätöksentekoon, opetustoimen ja teknisen toimen ajankohtaisiin kysymyksiin (kilpailutus, talouden haasteet, uusi lainsäädäntö, vesihuoltolaki, perusopetuslain muutokset jne.) Mielenkiintoista oli tavata ihmisiä eri puolilta Suomea ja kuulla heidän näkemyksiään ja vertailla niitä meidän Mikkeliimme. Kuntaliitto oli tehnyt analysointia esim. koulutuksemme menoista kyydityksen, oeptuksen, ruokailun jne. suhteen vuoden 2009 osalta. Mikkelissä käytetään oppialsta kohden noin 6700e. Se näytti olevan alempi kuin useimmissa "verrokkikunnissa". Siis meillä on saatu monia asioita kaupunkimme tulosalueilla balanssiin ja se kyllä näkyy. Lisäksi vierailimme Tukholman ruotsinsuomalaisessa koulussa, joka olikin varsin antoisa vierailu. Koulu toimii osakeyhtiö, säätiö perusteisesti, joka on tuonutkin koulun toimintaan monia ulottuvuuksia. Rehtori toivoi yhteistyökuvioita kanssani ja katsotaan, mitä voimme löytää.
Lisäksi lomaani kuului löhöilyä ja yhdessäoloa Tuomaksen kanssa sekä tietenkin Viivi-pennun opastusta pupun jäljille. Kyllä luonto on täynnä esteettisiä kokemuksia.
Nyt on mukava palata taas koulutyön ääreen ja suunnata katseita kohti uuden koulun suunnittelua. Tuo kouluasia ja "politiikassa" toimiminen on herättänyt eräissä henkilöissä minun mielestäni kateuden poikasia ja ehkä hieman on katkeruuttakin ilmassa. En vain itse tiedä, miksi tällaisista asioista tulisi kateutta tuntea, sillä yhteisiä kaupunkilaisten asioita tässä niin viranhaltijana kuin luottamushenkilönäkin hoidetaan. Olen myös ihmetellyt kovasti sitä, kuinka inhimillistä tämä touhu on ja tällä tarkoitan sitä, että miten vahvasti tunnetasolla eletään. Usein mennään henkilötasolle, vaikka asiathan tässä ovat niitä, millä tasolla pitää liikkua. Suoraan sanoen minusta on viime aikoina näyttänyt tämä pikku tyttöjen ja poikien hiekkalaatikkoleikeiltä - "Jos sinä et leiki minun kanssani, niin minä en leiki sinun kanssasi" Myöskin toisen ihmisen " mollaaminen" on joidenkin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden tyyli ilmaista pahaa oloa, jos joku asia ei nyt ole mennytkään niin kuin oli ajatellut. Jokaisen on syytä tarkasti tarkkailla sanomisiaan, milloin se alkaa mennä kunnianloukkauksen puolelle. No tulipas nyt sanottua, mutta siihen minulla on oikeus!!!!
Hyvää marraskuuta!
Jaana
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti