Kuntakartta

Sieltähän se kuntakartta putkahti juuri sellaisena kuin oltiin osattu odottaa. Muutos tulisi olemaan suuri. Mielenkiinnolla seuraan, mitä Etelä-Savossa tästä ehdotelmasta lausutaan. Mielestäni Mikkeli noin suurena kyseenalainen. Mäntyharju ja Kangasniemi ja ehkäpä Juvakin pärjäävät omillaan tehden yhteistyötä Mikkelin kanssa vaikkapa isäntäkuntamallilla. Pieksänmäen ja Varkauden kuvio onkin mielenkiintoinen ja sitä ei pitäisi ratkaista Varkaudeksi vaan säilyttää molemmat kunnat itsenäisinä. Savonlinnan seutu varmaankin olisi sellainen kuin ehdotettiin??? Siis kuntien laskeminen 66-70 on liian radikaali, sillä se vie pois kuntien identiteettiä, kuntalaisten osallisuutta jne. Mielestäni tämä kuntahässäkkä tehtiin aivan väärässä järjestyksessä sanelemalla ylhäältä alaspäin-meiningillä. Nämä avaukset ovat aina huonoja. Niin valtion kuin kunnankin hallinnossa on paljon korjattavaa ja yksi niistä on- MITEN JOHDETAAN? Johtamiskysymyskeen kaatuu hyvin monet hienotkin asiat ihan millä tasolla tahansa.

Keskiviikkoiltana osallistuin Jari Sinkkosen luennolle -miten tukea vanhemmuutta?. Tuo luento oli Mikkelin Kesäyliopiston ja KELPO-hanke työryhmän järjestelemä, johon itsekin kuulun. KELPO-hanke on toiminut kolmisen vuotta "jalkauttaen" uutta perusopetuksen opetusuunnitelmamuutosta erityisopetuksen osalta. Tuo keksiviikon luento oli jättimenestys. Paikalla oli noin 900 vanhempaa/huoltajaa. Mielestäni tämä kuvaa hyvin sitä, että vanhemmat hakevat vahvistusta vanhemmuudelleen ja näitä tilaisuuksia tarvitaan. Erityisen hyväksi tilaisuuden teki lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, jonka luennoimistapa on hyvin käytännönläheinen ja humoristinen. Toivottavasti monet vanhemmat saivat sitä, mitä tulivat hakemaankin. Ainakin itse vanhempana tuo luento oli erinomainen. Kotiini tultuani kerroin Tuomakselleni lyhyesti muutamalla sanalla luennosta ja hän kommentoi minulle: "sinä voisit lopettaa stressaamisen siitä, että minulla ei ole kavereita. Olen tällainen yksinäinen susi ja minulle riittää, että minulla on yksi kaveri Jere ja minulla on hyvä elämä" Tuon sanomisen jälkeen olin mykistynyt-näinkö hyvin lapseni lukee minua!!!??? Elämä on! Tulipahan tuokin asia selväksi ja pääsen lopettamaan tuon asian "stressaamisen" :) Tässä taas äitiyttä viedään....

Tänään suuntaan metsästysseuran kokoukseen ja illalla työyhteisömme kanssa teatteriin (Arsenikkia ja vanhaa pitsiä-Mikkelin teatteri) ja siitä syömään ja Iskelmäbaariin...

Hyvää Viikonloppua!
Jaana