Tänään ilmestyneessä Opettaja-lehdessä Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen suhtautuu jyrkän kielteisesti opettajien lomautuksiin ja pitää lomautuksien vaikutuksia koululle tuhoisina heikentäen mm. opettajien kasvatusmotivaatiota. Tämä samainen ilmiö on nyt Mikkelissäkin jo nähty. Monet opettajat ovat sanoneet tekevänsä vain sen, mitä kuuluu eikä yhtään mitään ylimääräistä. Motivaatio on monilla poissa. (Ja taas olen lomautusasiassa) Korhonen ottaa kantaa myös koulujen ja päiväkotien ryhmäkokoihin, jotka tulisivat hänen mukaansa olla sellaisia, että opettajalla on riittävästi aikaa kullekin oppilaalle. No tähän voin sanoa, että luokat ja ryhmät ovat hyvin heterogeenisia. 14 oppilaan luokka voi olla opettajalle yhtä haastava kuin 30 oppilaan luokka. Ryhmät tulisi muodostaa niin, että oppilaantuntemus opettajalla olisi hyvä ja yhteistyössä moniammatillisesti mietittäisiin kukin ryhmä erilaisten oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Toki myös määrä olisi merkittävä näkökulma.
Korhosen kanssa samaa mieltä olen siitä, että koulun merkitys lapsen ja nuoren kasvulle, kehittymiselle ja oppimiselle on suuri. Koulusta luodaan pohja hyvälle elämälle ja sen käyvät kaikki suomalaiset lapset. Tämän vuoksi koulun resurssien tulee olla kunnossa.
Koulun kokoon Korhonen ottaa kantaa seuraavsti: "Sopiva koulun koko vuosiluokilla 1-6 on sellainen, jossa kukin opettaja tuntee jokasien koulun oppilaan." Tässäpä Mikkelillekin miettimistä oeptuslautakunnan tekemään päätökseen Vanamon-Siekkilän-Kalevankankaan koulun yhteenliitämisestä. Mihin ollaan menossa? Tiedämme, miten asioiden pitäisi olla, mutta teemme toisin.
Jarmo Korhonen kommentoi myös koulujemme paikoin erittäin huonoja työskentelyolosuhteita ja oppimateriaaleja. Näin todella on Mikkelissäkin, varsinkin pohjoisen alueen kouluilla. Huono ilmanlaatu, homeet, puuteelliset toimintatilat jne. hankaloittavat kasvatus- ja opetustoimintaa. Ilahduttavinta, mitä Korhonen painottaa on kodin kasvatusvastuuta ja syrjäytymisen ehkäisyä. Tässäpä työsarkaa opetuspuolella. Aion vahtia valtion kunnille antamia tukia, mihin ne käytetään. Ensi vuoden valtion talousarvioon on ehdotettu 16 miljoonan euron valtionosuuslisäystä ryhmäkokojen pienetämiseen. Katsotaanpa (toivottavasti olen myös asiaa päätöksentekijänä eteenpäin viemässä), miten tämä hoidetaan Mikkelissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti