Ja koulurakentamista tilakeskuksen jaostossa...

Tänään Tilakeskuksen jaoston kokouksessa käsittelimme Haukivuoren koulun rakentamista ja on se merkillistä, millaista "hässäkkää" aina kouluremontit aiheuttavat. Rakennetaanko liikuntasalia ja millainen ja millaiset ovat luokkien koot ja käytävät ja mikä on varustelutaso? Olen perehtynyt nyt Haukivuoren koulun hankesuunnitelma vaihtoehtoon F ja mielestäni se on erittäin hyvä ja perusteltu ja ei vaadi puolen miljoonan lisämäärärahaa. Tiloja löytyy mm. musiikin, kuvataiteen ja käsitöiden opettamiseen erinomaisesti. Monissa kouluissa esim. kuvataide toteutetaan omassa kotiluokassa eli siihen ei ole rakennettu erillisiä tiloja, kuten nyt Haukivuorella. Luokkien koot neliöiltään ovat hyvät ajatellen, että luokat ovat noin 54-62 neliön luokkia. Haluan korostaa, että kaikki kaupungin rakentamat tilat tulee olla monikäyttötiloja eri toimijoiden kesken ja tähän tulee jokaisen asennoitua. Hankesuunnitelmassa liikuntatiloja on Haukihallissa ja koulun tiloissa noin 70 neliön tila, jossa voi esim. jumpata, zumbata, satujumpata, voimistella, tanssia jne.  Lisäksi tuohon nykyiseen liikuntasaliin tulee F-suunnitelman mukaan ruokala ja sen yhteyteen jää vanha näyttämö, joka siis on käytettävissä liikuntatilaksikin. Tämä mahdollistaa myös erilaisten tilaisuuksien järjestämisen ruokalassa. Nuorisotilojen rakentaminen on erinomainen asia koulun yhteyteen, jolloin nuoret voivat koulun jälkeen siirtyä niihin, samoin koulu voi hyödyntää tiloja koulupäivän aikana. Liikunnan opetuksessa opetussuunnitelman mukaisessa toiminnassa tulee muistaa se, että sisäliikuntaa tarvitaan voimisteluun, tanssiin, kori- ja lentopalloon, salibandyyn, sulkapalloon. Suunnistus, jalka- ja pesäpallo, hiihto ja luistelu ovat ulkolajeja, joihin salia ei tarvita. Haukivuoren oppilasmäärä tulee olemaan 180-200 oppilasta (tosin oppilasennuste vuonna 2020 näyttää sen olevan 130 oppilasta) ja opetusalan työläisenä katson, että Haukihallin ja tuo noin 70 neliön tilat pitäisi riittää. Se mitä iltakäyttäjiin tulee on järjesteltävissä hyvällä yhteistyöllä ja asennoitumisella monikäyttöisyyteen. 5,5milj. euroa on merkittävä raha ja sillä saadaan todella hyvä koulu Haukivuorelle. Lisäsiipi alakoululle kaipaa ehkä vielä luokkatilojen muokkausta, jolloin päästään pois pitkästä käytävästä. Toivon, että tämä lähtee nyt reippaasti eteenpäin, jotta rakentamaan päästään syksyllä ja pienet ja vähän isommatkin innokkaat oppijat saavat Haukivuorella astella vuoden päästä upeaan uuteen kouluun!

Nyt hiihtolenkille vielä Saimaalle!!!

- Jaana -

Hyvää Pääsiäistä!

Olen viettänyt pääsiäistä vain ja ainoastaan lomaillen!! Siihen on kuulunut hiihtoa Saimaalla, karjalanpiirakoiden ja kalakukkojen leivontaa, pilkkimistä ja kaikkea tätä on yhdessä tehty Tonin ja Tuomaksen sekä Valma-koiruuden kanssa. Ihanaa menoa ja aurinko on hellinyt täydeltä terältä!

Valma 9-vuotias koira"vanhus" pehmoeläinleikissään!!

Kaupunginvaltuuston kokous ma 18.3.

Kaupunginvaltuuston kokouksen asialistalla on pari valtuustoaloitetta perintätoimen ulkoistamsiesta ja hankintojen kohdstamsiesta maakunnan omiin yrityksiin. Jälkimmäinen on erinomainen. Erityisesti haluan, että jos puhumme luomu- ja lähiruuasta, sen tulisi myös oikeasti tarkoittaa sitä. Meillä on Etelä-Savossa erittäin laadukkaista tuotteita. Toki en maksavat hieman enemmän, mutta tämä on nyt linjattava ja edettävä sen mukasiesti. Toivon, että Luomuinstituutti tuo tähän uuden otteen ja konkreettisia toimia.
Listalla on seudullisen sos.- ja terveyslautakunnan jäsenten valinta sekä tilintarkastuksen kilpailuttaminen. Tervetuloa seuraamaan valtuustonkokousta ma 18.3. klo 18 Kaupungintalolle! Tai torille tapaamaan luottamushenkilöitä!

Aurinkoista viikonalkua!

Mainio hyvinvointitapahtuma Ihastjärven koulukylässä

Olipas upea tapahtuma Ihastjärvellä lauantaina. Ohjelmaa oli vauvasta vaariin ja muksusta mummoon!Paikalla oli vajaa sata ihmistä! Erityisen hienoa oli huomata. kuinka lumenveistossa isät olivat lsatensa kanssa mukana. Äidit taisivat silloin olla hemmotteluhoidoissa, jotia kylän yrittäjät tarjoilivat aina aromaterapiasta parturikampaajan palveluihin. Koko paketin olimme suunnitelleet yhdessä muutaman kyläläisen kanssa ja tättä on tarkoitus Koulukylä-hankkeessa konseptoida. Käypä kurkkaamassa päivän tunnelmia koulumme blogistä osoitteesta www.ihastjarvi.fi/koulu  Seuraavaa hyvinvointipäivää Ihastjärvellä vietetään la 27.4. tervetuloa silloin paikalle! Olen todella iloinen tästä!!!

Aurinkoista päivää ja liukkaita latuja!
Jaana

Teknisen lautakunnan tilakeskuksen jaoston kokous

Asialistalla tilakeskuksen toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2012, vuoden 2012 talonrakennusinvestointihankkeiden kustannuselvitykset, rakennusomaisuuden salkutus, korjausvelka ja esitys realisoitavista rakennuksista.
Mielenkiintoista luettavaa.....
Tilakeskuksen toiminta on todella tiukoilla jotuen mm. sisäilmaongelmista ja niiden korjaamisesta.
Mikkelin kaupungin kaikki rakennukset on jaettu neljään eri luokkaan eli salkkuun:
pidettäviin ja tärkeisiin (omistaminen tärkeää esim. elinkeinon elämän kannalta tärkeät tilat), kehitettävät rakennukset (vajaakäyttöiset rakennukset, realisoitavat rakennukset (tällä hetkellä 84 rakennusta) ja kultturihistoriallisesti arvokkaat rakennukset.
Tänä vuonna on tarkoitus (päätöstä ei vielä ole) myydä Haukivuoren entinen Siwa, ryhmäperhepäivähoito Brahenkadulta, Nuijamiestenkatu 7, Tuppuralan nuorisotalo, Ruva-ahon retkikeskus, Kalvitsan entinen koulu, Poppelitien omakotitalo, Anttolan terveystalo, Seppämantereentien ja Kantalan rivitalot, Virilän saunamökki, Haukivuoren eläinlääkäritalo, Soikkalan koulu.
Korjausvelkaa on aika hurjasti (kokonaisuudessaan 59milj. euroa) ja jos tuota eritellään niin realisoitavissa rakennuksissa 30milj.euroa. HUolestuttavaa on se, että korjausvelka kasvaa jatkuvasti. Meillä tulisi olla seuraavan 15 vuoden aikana 11,5milj. euroa rahaa näihin korjauksiin. Vaikea yhtälö!! Huh! Huh! Äärimmäisen tärkeää on nyt jatkossa katsoa kiinteistöomaisuuden tulevaisuutta ja mitä oikeasti peruspalvelutuotannossa tarvitaan?
Kunnossapidon taso on ollut aivan liian alhainen. 2,7milj. euroa/vuodessa pitäisi olla kunnossapitorahaa. 

Kommentoikaapa näitä, niin päästään tuosta pois tuosta suihkulähdehärdellistä!!!

YSt.terv. Jaana

Voihan suihkulähteet

Teknisen lautakunnan kokouksessa tein esityksen, ettei suihkulähteitä rakenneta ja seitsemän muuta lautakunnan jäsentä oli kanssani samaa mieltä. Näin suihkulähdehankinta jäi odottamaan parempia aikoja ja 100000e voimme sijoittaa johonkin muuhun sopivampaan hankintaan. Mielenkiintoista on se, että tällaisissa tilanteissa aina vakuutellaan, että raha on tarkoitettu satamalahden kehittämiseen ja sitä ei voi siirtää muualle. Kuitenkin teemme koko ajan erilaisia määrärahasiirtoja eri momenteilta toiselle. Tässä oli hieman "junttaamisen" meininkiä. Miltä päätöksentekomme näyttää, jos nyt hankitaan suihkulähteet sadalla tonnilla ja samaan aikaan toisessa lautakunnassa meillä ei ole varaa maksaa palkkioita omaisiaan hoitaville, niin tässä ei ole mitään järkeä. Tässä oli aineksia kyllä "ruosterinkulan" tyyliseen härdelliin. Toivon, ettei kaupunginhallitus hämmennä soppaa käyttämällä otto-oikeutta asiaan. Suihkulähteet ovat hienot, mutta hankitaan ne sitten, kun satamalahden suunnitelmia saadaan eteenpäin ja kaupungin talous on hieman paremmassa kunnossa.

Ihastjärven koulukylässä lauantaina 16.3. hyvinvointipäivä ja ohjelmassa lumenveistokilpailua klo 10-12 (aiheena maalla on mukavaa), jumppia klo 8 alkaen, hyvinvointipalveluja parturista jalkahoitoon ja aromaterapiaan. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja löydät kouluni sivuilta osoitteesta www.ihastjarvi.fi/koulu

Kevättalvisin terveisin Jaana

Teknisen lautakunnan kokouksen asialista

Teknisen lautakunnan tiistain 12.3. asialistalla on mm. paljon lähipäivinä puhuttanut asiakaspysäköinti Aluehallintoviraston edessä.  Mielestäni pysäköinti tulisi sallia, jolla saataisiin keskustaan ja paljon puhutulle torille lisää asiakkaita-tai toivottavasti näin käy. Tuosta torikaupasta on paljon puhuttu ja minulla on sellainen näkemys, että toiset kauppiaat ovat erittäin tyytyväisiä torin asiaksvirtaan ja myyntiin ja toiset eivät. Mielestäni toriyrittäjien on syytä pohtia myös omia liikeideoitaan ja hintatasoaan jne. Arvostan torikauppaa ja toivon, että se Mikkelissä pysyy vilkkaana.

Asialistalla on myös Satamalahden alueen kehittämiseen liittyvän ohjausryhmän valitseminen. Satamalahden alue tulee olemaan Mikkelimme seuraavia kaavoitus- ja rakentamisalueita. Ensimmäisenä tuolle alueelle on suunnitelmissa tarkoitus rakentaa tiede- ja kulttuurikeskus ja siitä on neuvotteluja jo käyty rahoituksen suhteen. Toinen satamalahden alueeseen liittyvä hankinta on Länsi-Savonkin pe 8.3. uutisoima vesisuihkut. Niitä on tarkoitus rakentaa 3kpl ja hintaa niille tulee 100000e ja vuosikustannukset 10000e. Tämä on nyt asia, jota täytyy miettiä kovasti. Miten arvotetaan kaupunkimme rahan käyttöä. Satatuhatta euroa on iso raha ja sillä voitaisiin tehdä paljon muutakin esim. sos.terveydenhuollon puolella???? Ottakaapa tähän hyvät blogini lukijat kantaa.

Ristiina torin rakentamisurakka reilut 400000e on myös asialistalla ja siihen on saatu myös ulkopuolista rahoitusta 150000e ja kaupungin osuudeksi jää 300000e.

Nyt matkalla kohti Hämeenlinnaan ja valtakunnallisen ja kansainvälisen pienkouluseminaarin suunnittelukokousta! Sieltä illaksi klo 19 terva- ja kuutamohiihtämään Ihastjärven koululle. Tervetuloa mukaan!
Aurinkoista päivää!
Jaana

Valtuutettujen sidonnaisuudet

Tekipäs Länsi-Savon toimittaja hyvin mielenkiitnoisen kyselyn kaupunginvaltuutetuille sidonnaisuuksista (yhtiöt, järjestöt jne.) Minulla noita sidonnaisuuksia ei ole lainkaan siis en kuulu mihinkään yhtiöön, en omista mitää osakkeita jne. Usein on niin, että monet kaupunginhallituksen  jäsenet ja valtuutetutkin joutuvat jääväämään itsensä monista käsiteltävistä asioista näiden sidonnaisuuksien vuoksi ja se on "arveluttavaa" päätöksenteossa. Heidän varahenkilöinään kokoukseen saattaa saapua henkilö, joka on saanut 20 ääntä vaaleissa. Tässä tulee väistämättä pohdintaan se, missä menee kunnallinen päätöksenteko näissä tilanteissa? No se siitä....

Nyt matkalla Jyväskylään-yliopistokaupunkiin....:)

Hyvää viikonloppua!
Jaana

Jyväskylä-Mikkeli

Mielenkiintoista keskustelua käydään lehdistössä kaupunginjohtajien ja vähän muidenkin kesken siitä, kumpi on parempi Jyväskylä vai Mikkeli vai kenties Pieksämäki. Mielestäni kaupunginjohtaja Mikanderin osallistuminen keskusteluun oli "lapsellista". Muutenkin koko keskustelu oli luokatonta ja aivan mitään sisältöä vailla olevaa. No tämä oli minun mielipiteeni. Valtuustotyöskentely kaupunginvaltuustossa on antoisaa, mutta se etsii vielä muotoaan, sillä siinä näkyy kuntaliitoksen mukanaan tuomat "sävyt". Tekninen lautakunta käsitteli Kalevankankaan koulun kaavamuutosta ja toivon, että siinä vihdoin päästään eteenpäin.
Kävimme erittäin pitkän keskustelun lautakunnassa aiheesta ja kaavoittaja ja tekninen johtaja kertoivat meille seuraavat perustelut:


- Koulu on niin huonokuntoinen, että se on tullut tiensä päähän ja sitä ei kannata peruskorjata. Tyhjillään kiinteistössä on paljon kuluja.

- Mikkeli haluaa tiivistää keskustan asumista ja keskusta-alueelle (kävelymatkan päässä ydinkeskustasta) halutaan kaavoittaa omakotiasumiseen sopivaa maata. Lisäksi tuolle alueelle voisi rakentaa hieman erityyppisiä omakotitaloja kuin perinteisiä puutaloja, kuten meidän nykyiset asuinalueet Tupalassa ja Rantakylässä ja savisillassa ovat olleet.

- Rakennuspaikkana se sopii erittäin hyvin omakotirakentamiseen ja lautakunnan jäsenten kanssa päädyttiin samaan, vaikka erilaisia mielipiteitä tuli esille mm. liikennepuiston rakentamisesta kentälle jne.

- Kaava-alue tarkoittaa vain koulun aluetta eli kysymys ei ole luonnonsuojelualueesta, niin kuin virheellisesti reilu vuosi sitten Länsi-Savossa informoitiin ja se sai valtavan tunneryöpyn.
Hyvää viikonjatkoa!

Jaana

Ja strategiatyötä

Mielenkiintoiset kaksi päivää kaupunginvaltuutettujen kanssa työskennellessä. Hyvinvointi oli nostettu keskeiseen asemaan. Pohdimme yrityksien hyvinvointia, ympäristön hyvinvointia, kuntalaisne hyvinvointia, visiota, talouden tasapainottamista ja elinvoimaisuutta. Yritimme linjata keskeisimpiä kärkiä strategiaamme ja päätöksentekomme pohjaksi. Mielestäni keskustelu oli erittäin hyvää ja verrattuna neljän vuoden takaiseen strategiatyöstämiseen, nyt oltiin jo huomattavasti konkreettisemmalla otteella liikkeellä. Haluan nostaa muutaman esimerkin juuri tähän liittyen: lähiruoka on helppo sanana, mutta mitä oikeasti pitää tehdä, jotta se toteutuu? matkailu on merkittävä, mutta mitä oikeasti pitää tehdä, että sekin toteutuu? Mielestäni lähiruoka-ajattelussa ollaan kaukana vielä konkreettisista toimenpiteistä. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että pystyisimme tukemaan paikallisuutta ja suomalaisuutta. Luomuruoka on sitten jo luksusta, jota meidän tulee vaalia, mutta kaupungin organisaatiossa siihen ei kuitenkaan ole resursseja. Mielenkiinnolla jään odottamaan Ruralian Luomuinstituutin toimintaa ja tuloksia. Matkailun kehittäminen on mielestäni yksi mekrittäviä, jos ajatellaan esim. Etelä-Savon vapaa-ajan asutusta ja venäläisliikennettä. Tätä emme ole osanneet vielä hyödyntää. Venäläismatkailijoita tuli joulun ja uuden vuoden välillä rajan yli noin 200000 henkilöä ja mitä Mikkelissä oli tarjota? luistelua torilla jne. Mielestäni ihan luksusmatkailua ja ohjelmapalveluja tulee kehittää.

Talouden kannalta tullaan puuttumaan rakenteisiin, jossa tarkastellaan jälleen kerran kouluverkkoa ja koulupiirejä, tehtävien ja toimintojen järjestelyjä, hallintokuntien välisen yhteistyön muotoja jne. Tämä on varmaan ihan paikallaan, mutta jälleen ihmettelen, että aina tuo kouluverkkokuvio nousee esiin. Sitä on supistettu jo aika "raakalla kädellä". Kaupungin  henkilöstön määrää ja eläköitymistä sekä tehtävien ja osaamisen karotiusta on syytä tehdä.

Tässäpä päällimäisiä ajatuksia noista kahdesta mielenkiintoisesta päivästä.

Mukavaa viikon jatkoa!

Hiihtokelit ovat mitä parhaimmat, joten suksille tai muuten liikkumaan!
Jaana

Strategiatyötä

Tulevalla viikolla kaupunginvaltuusto linjaa strategiaansa tai voisiko sanoa, että valtuutettujen on pohdittava ja sitouduttava niihin valintoihin, joilla turvataan menestyminen ja kilpailukyky. Valtuutettujen tulee löytää ne asiat, jotka ovat Mikkelimme kannalta kaikkein tärkeimpiä menestymisemme kannalta. Ilolla luen valtuutetuille lähettettyä taustamateriaalia alkuviikon strategiaseminaariamme varten. Hyvinvointi kokonaisuudessaan nousee keskeisimmäksi asiaksi. Lisäksi kaupunkimme on antanut jo lupauksia ja ohjelmia elinkeinoministeriölle: Mikkelimme tähtää Suomen ensimmäiseksi digitaaliseksi kaupungiksi, toiseksi lupaus ympäristöllisesti sopusointuisen ja kestävän talouden edistämistä sekä tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman. Myös kaupunkimme henkilöstöstrategia nousee linjaukseksi. Tuohon henkilöstöstrategiaan olen päässyt jo tutustumaan ja se on loistava esimerkki siitä, miten konkreettisesti ja tavoitteellisesti on sitä työstetty. Olennaista on nyt kuitenkin se, että se alkaa elää kaupunkikonsernimme työyhteisöissä ja se otetaan työvälineeksi. Oman kouluni henkilöstö pääsee sitä pohtimaan ja työstämään seuraavien kahden viikon aikana yhtesityöpalavereissamme ja saamme mukaamme sitä yhdessä pohtimaan henkilöstöjohtaja Kimmo Töttölän.

Ja nyt Ihana viikonloppu ihanassa seurassa- ei mitään "virallista" ohjelmaa.............
Hyvää viikonloppua!

Onnenpotkuja vuodelle 2013!

Hyvää alkanutta vuotta!
Uusi vuoteni alkaa onnellisissa tunnelmissa ja toivon sitä myös kaikille muille!
Uusi Mikkeli on syntynyt ja uudet haasteet yhä maaseutuvaltaisemman kaupunkimme ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Olen iloinen siitä, että maaseutu aletaan nähdä vetovoimatekijänä. Yksi merkittävä hanke on Ihastjärven koulukylässä toteutettava Koulu kylässä kylä koulussa -hanke, johon rahoitus on saatu Manners-Suomen Maaseuturahastosta. Tässä alla tietoa hankkeesta:

Koulu kylässä, kylä koulussa –hanke käynnistyi 1.11.2012. Hanke toteutetaan kolmella maaseutukylällä Mikkelin seudulla – Hirvensalmen kunnan Lahnaniemellä (Lahnaniemen koulu), Mikkelin kaupungin Ihastjärvellä (Ihastjärven koulu) ja Ristiinan kunnan Vitsiälässä (Vitsiälän kylätalo).

Hankkeen avulla selvitetään kyläkoulun / kylätalon mahdollisuuksia toimia kyläkokonaisuuden monipuolisena palvelu-, oppimis- ja toimintakeskuksena. Tavoitteena on kehittää uudenlainen maaseudun palvelutuotannon malli, jota voidaan soveltaa ja siirtää muille maaseutualueille.

Hankkeessa selvitetään yritystoiminnan harjoittamisen edellytykset sekä koulukylän/ kylätalon käytön normit, ehdot ja pelisäännöt siitä, mihin yritykset voivat koulukylää/kylätaloa käyttää. Hankkeessa selvitetään muiden toimijoiden roolit, vastuut ja edellytykset tuottaa palveluja koulukylässä/kylätalossa.

Hankkeessa selvitetään miten varmistetaan palvelutuotannon jatkuvuus ja katkeamattomuus tuotettaessa esim. hyvinvointipalveluja, ikäihmisten ennaltaehkäiseviä palveluja, kuljetus-, ateria- tai muita palveluja. Hankkeessa selvitetään pelisäännöt, oikea hinnoittelu, ihmisten tasavertainen kohtelu ja kaupungin toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus. Hankkeessa tarkastellaan, miten Mikkelin seudun ja Mikkelin kaupungin elinvoiman kehittämisen kärkiä voidaan edistää ja toteuttaa kylätasolla koulukylästä/kylätalosta, ja luodaan toiminnalle pelisäännöt.

Hanke toteutetaan neljässä vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan kylien palvelutarpeet ja koettu hyvinvointi. Toisessa vaiheessa kehitetään Ihastjärvellä muotoiltu koulukylän monitoimijakonsepti konkreettiseksi käytännöksi kyläkoulun arjessa. Testattavia ja jatkokehiteltäviä asioita ovat mm. hyvinvointiTV:n käyttö, hyvinvointibussityyppinen toimintamalli, ruokapalvelut ikäihmisille ja muille kyläläisille sekä hyvinvointiteemapäivät. Toimintamalli siirretään Lahnaniemen ja Vitsiälän kylille. Kolmannessa vaiheessa rakennetaan malli, jolla saadaan mahdollistajat, käyttäjät, kehittäjät ja soveltajat toimimaan yhdessä koulukylän / kylätalon palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa. Mukana ovat kylillä toimivat yritykset, järjestöt, yhdistykset ja seurat. Neljännessä vaiheessa laaditaan konseptin kustannuslaskelmat sekä kustannus- ja vaikuttavuusanalyysit. Näillä osoitetaan, onko konseptilla saavutettavissa tuottavuus- ja vaikuttavuushyötyjä ja miten kylien elinvoima näin toimimalla rakentuu.

Hanke toteutetaan ajalla 1.11.2012 – 31.3.2014. Hankkeen rahoittaa Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 – 2013 –ohjelmasta. Hankkeen hyväksytyt kustannukset ovat 132 000 euroa.

Yhteydenotot ja lisätietoja:

Jaana Strandman
projektiasiantuntija, rehtori
Ihastjärven Koulukylä
Ihastjärventie 170, 50970 Mikkeli
jaana.strandman@mikkeli.fi, 044-794 5504

Pia Tuunanen
projektipäällikkö
Mikkelin kaupunki, Raatihuoneenkatu 8-10, 50100 Mikkeli
pia.tuunanen@mikkeli.fi, 050 – 311 7535